Kohtalon hetket lyö kämmenen kuvan poskeen Järkytyt tietenkin, vaikka sen temput tuntee Jotain ois pitäny tehdä silloin, kun sä vielä voit Ois pitäny osata pelata paremmin kortit, jotka sait Muruset, joita ripoteltiin lautasellesi Kasaan ne keräsit, kiitit vielä annoksestasi Jonka sait Suuresta armosta vain Ansaitsematta sen sait Rakkauden merkiksi kai Mitä sä näät Jos uskallat katsoo itsees silmiin Mitä sä näät Kun lopulta verhot laskeutuu Mitä sä näät Kun viimeiset naamiot on riisuttu kasvoilta Ja valo sen kaiken paljastaa Suurimmat valheista vaikeimmat on tunnistaa Peilatako itseensä vai silmänsä ummistaa Tämä ei ole sotaa, vaikka tääkin voi tappaa Tämä on sitä, kun ihminen itsensä kampittaa Jotakin, josta kuviteltiin et ei vois tapahtuu Se on tässä nyt ja se valtaan rakastuu Mitä sä näät Jos uskallat katsoo itsees silmiin Mitä sä näät Kun lopulta verhot laskeutuu Mitä sä näät Kun viimeiset naamiot on riisuttu kasvoilta Ja valo sen kaiken paljastaa Sit sä alat taas sen, ettei mitään tässä oo Tää on aivan normaalii, kaikki oo ja koo Mitä sä mukama tälle voit, miksi yrittää Onks se jotenkin väärin, jos hiljaa vaan vyöryn alle jää Alle jää Hiljaa vaan vyöryn alle jää Alle jää ♪ Mitä sä näät Jos uskallat katsoo itsees silmiin Mitä sä näät Kun lopulta verhot laskeutuu Mitä sä näät Kun viimeiset naamiot on riisuttu kasvoilta Ja valo sen kaiken paljastaa