Sillon ku sä leikit legoil ja barbeil Mä hain mutsille kamaa leegottomilt narkeilt Sä valitit mutsilles väärist karkeist Mulle pelkkä lämmin mieli ois ollu tarpeeks Joo niist ajoist on jo tultu aika kauas Kun mun faija syyhki meille safkaa kaupast Joo niist ajoist on jo tultu aika kauas Kun mun mutsi stappas puukon faija kaulaa Mun ja sun arki oli niin eri Sun faijal oli parkkiksel biimeri Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri Mun ja sun normi oli niin eri Ei tsiisust oon vaa uskonu itteeni Mun kengis oisit tiltis ku flipperi Mut mä selvisin ilman yhtäkää pillerii Onks se normaalii Et faija taas sammu rapun portaisiin Onks se normaalii Mutsi ollu viikon pois ilman kontaktii Mut en silti koskaan valittanu En alkanu pillereit poppaa vaik ois ahistanu En alkanu sniffaa nokkaan tai sippaa soppaa Koska tiesin ettei se ois auttanu Sä itkit kädes rikkinäinen poni Mä en(¿näen?), ympäril rikkinäinen koti Hetki viel niin se sekoilu oli ohi Olin kolmetoist ku ne vei mut nuorisokotii Mun ja sun arki oli niin eri Sun faijal oli parkkiksel biimeri Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri Mun ja sun normi oli niin eri Ei tsiisust oon vaa uskonu itteeni Mun kengis oisit tiltis ku flipperi Mut mä selvisin ilman yhtäkää pillerii Joo nii ajoist on jo tultu aika kauas Nyt mutsi hukas, faija lepää rauhas Joo nii ajoist on jo tultu aika kauas Mut silti pelkkää rakkaut en mä kanna kaunaa (Mun ja sun arki oli niin eri) (Sun faijal oli parkkiksel biimeri) (Mun mutsi jonku narkin kaa riiteli) (Sust tuli tiibetinspanieli must tiikeri)